Saat mut hymyilemään, hykertelemään onnesta ja kaipaamaan. Viime yönä tein taas elämässäni puhelinhistoriaa. Pari päivää sitten Skypessä soitettu neljän tunnin puhelu ei ole se pisin. Varsinainen ''historiallinen'' puhelu alkoi noin 21:30 ja kauniita unia toivoteltiin siinä 03:30. Jos vaan seuraavan päivän aikataulu olis antanut periksi, musta tuntuu, että me oltais puhuttu kouluun lähtemiseen saakka.
Ja se, mitä sä mulle sanoit, oli jotain sellasta, minkä voisin nauhottaa ja kuunnella aina uudelleen ja uudelleen...♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti