Rakas lähti tänään Pariisiin.Tämä on ensimmäinen kerta, kun olemme eri valtioissa.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun emme takerru puhelimeen jokaisena iltana.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun soitan ystävälle ja pyydän outoa palvelusta.
Muista minut.
Minäkin ikävöin sinua. 
Olenko koskaan kertonut, kuinka onnellinen olen kun minulla on hänet?
Olen rakentanut unelmia. Olen rakentanut suuria unelmia hänen kanssaan.
Olen toteuttanut niitä. Olen toteuttanut yhden unelmista kauneimman hänen kanssaan.
Kihlauduimme 09.12.2010.
♥
Tällä hetkellä haaveilemme yhteisestä kodista ja teemme hölmöjä listoja siitä, mitä tavaroita otamme mukaamme sinne. Olemme katsoneet asuntoja, jopa kävelymatkoja yliopistolle.
Haaveilemme uudesta elämästä Rovaniemellä, aivan Lapin sydämessä. Minusta leivotaan sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri. Kristasta taasen tulee kuvataidekasvattaja, taiteen maisteri.
Opiskeluista tuli mieleen, että ostin eilen sosiaalityön pääsykoekirjan!
Aion tänä keväänä hakea opiskelemaan sosiaalityötä kolmeen yliopistoon, mitä luultavimmin Rovaniemelle, Tampereelle ja Turkuun. Varasuunnitelmana haen Laurea-ammattikorkeakouluun Tikkurilan tai Hyvinkään kouluihin sosiaalialan opintoihin. Haaveilin pitkään psykologiasta ja tiedotusopista, mutta tajusin, että en ehkä selviäisi pääsykokeista ja kyseenalaistin myös sen, olivatko nuo juuri ne oikeat väylät tehdä sitä mitä haluan. Se mitä työltäni tahdon pyörii kuitenkin samojen aiheiden parissa . Mulla on vilpitön ja voimakas tahto auttaa. Tahdon olla osana siinä, kun Suomesta tehdään eres himpun verran parempi paikka asua ja elää. Tahdon työskennellä konkreettisesti.
En ehkä koskaan pääse eroon tästä maailmanparannusprojektista, mutta ehkä ei ole tarkoituskaan, jos se on sitä, mitä aidosti haluan tehdä.
