maanantai 17. toukokuuta 2010

Muru hei, takki auki, täältä tulee hauki, joka susta tykkää!


Rakastan tätä tunnetta kun kesä lähestyy ja kaikkia suunnitelmia voi alkaa toteuttaa. Lisäiloa tuottaa tyttöystäväni Krista, joka saa olon tuntumaan mielettömän hyvältä! :>
Vietin pidennetyn viikonlopun Mikkelissä, jossa Krista asuu, torstaista sunnuntaihin. Oltiin varauduttu pahimpaan, mutta onnea oli matkassa rutkasti, ja Kristan äiti jopa itse ehdotti, että jäisin pidemmäksi aikaa!

Mutta voi luoja mä rakastan sitä paikkaa missä Krista asuu! Vaikka en piittaa hevosista sitten pätkän vertaa, 3 pollea sopi siihen idylliseen maalaismaisemaan täydellisesti. Pääsin mm. tekemään hevoslaitumen Kristan isän pyynnöstä, joka oli kai olevinaan jonkinlainen testi siitä, millainen ihminen todellisuudessa olen. :'D Ilmeisesti läpäisin testin hienosti, sillä Kristalla ollut kotiaresti loppui siihen paikkaan.
Torstaina siis lähdin matkaan junalla Karkusta kohti Mikkeliä. VR pitäytyi tällä kertaa aikataulussa, eikä tarvinnut venailla rauhassa. Yhden aikaan saavuin juna-asemalle, jossa vastassa oli joukko ihania ihmisiä! Halien ja pikaisten kuulumisten vaihdon jälkeen suunnattiin M'n mökille syömään, saunomaan ja uimaan. Mökillä sattui ja tapahtui, mutta ei siitä sen enempää! Ilta oli kaikin puolin onnistunut, mutta samalla äärettömän katastrofaalinen, ja kaikki meni pieleen :DD
Mökkeilyn jälkeen menin Kristan kaverin luo yöksi. Perjantai-aamuna E heitti mut Kristan luo :> Päivä meni Kovalaan tutustuessa, mutta illalla päästiin lähtemään Naisvuorelle iltaa istumaan kavereiden kanssa. Tutustuin uusiin ihmisiin ja nautin siitä yhteisestä ajasta mitä meillä oli. Kahdeksan aikaan illalla kun oltiin Kirkkopuistossa, sain kuiskauksena korvaani kysymyksen, jota en osannut odottaa kuulevani, mutta eihän siihen voinut vastata kuin onnellisena ja myöntävästi.
Lauantaina oli tiedossa jälleen uudet kujeet kaveripiirissä. Käytiin Kristan kanssa ostamassa mulle pari uutta paitaa, jonka jälkeen oli suuntana ranta. Rantalöhöilyn jälkeen taas Kirkkopuistoon ja kavereita tapaamaan. Ulkona oli ihan mieletön keli ja auringosta saatiin nauttia täysin siemauksin.

Sunnuntai meni aamuväsymystä podeten, tavaroita pakkaillen ja junassa istuen. Mikkelin rautatieasemalla nähtiin Kristan kanssa yks ihastuttava sateenkaariperhe, joka on kyllä saanut hymyn kasvoille vielä näin jälkikäteenkin :> <3


2 kommenttia:

  1. Oaa, heti ku avasin sun blogin ja näin otsikon, hyvä olo ja iloinen fiilis valtas mut. Ja tota juttua lukiessa hymy vaan leveni, ihana<3 Ikävä kyllä on jo, mutta silti muistot vklopusta lämmittää ja ajatus seuraavasta taapaamisesta.. IIH, en malta odottaa ! ♥

    VastaaPoista
  2. ♥ ikävä on myös, mutta pian me taas nähdään!

    VastaaPoista