Voin kertoa, että koin muutama minuutti sitten yhden elämäni vaivaannuttavimmista hetkistä. Kun osittain menetetty ystävä soittaa pitkän hiljaiselon jälkeen, väistämättä oma sydän pysähtyy hetkeksi, kun tajuaa, että ei osaa sanoa mitään. En osaa edes olla vihainen tai surullinen. Tiedätkö ihminen, oon kaivannut sua ihan vitusti, mutta nyt en tunne perjaatteessa mitään?
Nyt on jo myöhäistä
En voi muuttaa mennyttä,
vaikka haluaisin niellä sanani,
pyytää anteeksi
Nyt on jo myöhäistä
En voi muuttaa mennyttä,
vaikka haluaisin niellä sanani,
pyytää anteeksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti