skip to main
|
skip to sidebar
Matkalla Mandartaniaan
siellä äidin syli ja hymyjen kehto
perjantai 10. syyskuuta 2010
Näyttämöltä kaikki valot sammutettiin.
Tämä on tarinani.
Hermostuessani nyplään hiuksiani.
Ollessani yksin, nautin tupakoinnista normaalia enemmän.
Joskus istun tuntikausia puhelin kädessäni ja odotan sinun soittavan.
Kun kesän ensimmäiset kukkaset puhkesivat, itkin.
Hymyilen, hiljennyn ja halaan.
1 kommentti:
IRIDES
18. syyskuuta 2010 klo 12.47
;_; <3
Vastaa
Poista
Vastaukset
Vastaa
Lisää kommentti
Lataa lisää...
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tietoja minusta
Niina
20-vuotias nuori nainen matkalla kohti tervettä itsetuntoa, painoa sekä elämäntapaa 101,3 [x] 100,0 [x] 97,5 [x] 95,0 [x] 92,5 [x] 90,0 [x] 87,5 [x] 85,0 [x] 82,5 [x] 80,0 [x] 77,5 [x] 75,0 [x] 72,5 [ ] 71,3 [ ]
Tarkastele profiilia
Blogiarkisto
►
2011
(12)
►
joulukuuta
(1)
►
lokakuuta
(1)
►
elokuuta
(1)
►
heinäkuuta
(2)
►
kesäkuuta
(2)
►
toukokuuta
(2)
►
maaliskuuta
(1)
►
tammikuuta
(2)
▼
2010
(46)
►
joulukuuta
(1)
►
marraskuuta
(2)
►
lokakuuta
(1)
▼
syyskuuta
(4)
Sata vuotta
Näyttämöltä kaikki valot sammutettiin.
Turhuuksien turhuus
Elämä on juhla
►
elokuuta
(4)
►
heinäkuuta
(5)
►
kesäkuuta
(7)
►
toukokuuta
(14)
►
huhtikuuta
(8)
Lukijat
;_; <3
VastaaPoista